tiistai 27. tammikuuta 2015


Matleena (http://www.matleenalaakso.fi/ )aloitti luentonsa esittelemällä CC tekijänoikeuksiin liittyvää sivustoa. CC – Pilvipalveluihin voi tallentaa kuka tahansa materiaaliaan. Materiaalin käyttö on ilmaista. Tekijänoikeudet määrittävät voiko muokata alkuperäistä tuotosta vai voiko vain katsella/ käyttää.

Käänteinen opetus (Flip) ajatus herätti mielenkiintoa. Opettajalähtöinen opettaminen on vallalla ja käänteinen opetus mahdollistaa opetuksen muuttamisen. Siinä kotona haetaan tietoa ja kouluun tullaan tekemään ryhmätöitä ja yhteistoiminnallista oppimista jossa opettaja toimii ohjaajana. (Tarvitaanko siis opettajille enemmän ryhmän ohjaamisen taitoja, erilaisia menetelmiä joiden avulla toteuttaa yhteistoiminnallisuutta kuten Learnig cofee, kuin itse tietotaitoa?)

Opetuksessa käytetään käsiteltävään asiaan soveltuvaa menetelmää; Aipad, tietokone, kännykkä jne. Oppijat itse laitetaan tekemään materiaalia ja näin oppimaan uutta. Laitetta käytetään sen mukaan mikä missäkin tapauksessa katsotaan sopivaksi ja käyttökelpoiseksi (ei lähdetä ulos läppäreiden kanssa vaan kännyköiden tai Aipadien kanssa)

Arviointi vaikuttaa oppimiseen. Opimme uutta kun saamme nähdä taitomme konkreettisesti. opimme kun näemme oikean vastauksen vaikka oma vastauksemme olisikin ollut väärä. Tvt- asioista innostuivat lukio-opettajat kun selvisi että yo kirjoitukset sähköistyy. Kahoot -sivusto. Siellä pystyy tekemään oppimiseen liittyvän työkalun testin tai oppimisohjelman. Oppi ikään kuin vahingossa vaikka vastasi väärinkin.

BETT2015 opetusteknologiamessut Lontoossa vuosittain. Ilmainen, vain matkat ja majoitus maksavat. Keskeiset teemat: miten opiskelijat saadaan aktiivisiksi suhteessa omaan oppimiseensa. Sähköiset menetelmät käyttöön. Pedagogiikka ei tahdo muuttua vaikka tekniikka ja materiaalit muuttuvat. Opettajakeskeinen luennointi pitäisi jäädä historiaan ja oppiminen tapahtuisi enemmän opiskelijalähtöisesti. Hyvä luento on ok, mutta luentoja vain vähäisessä määrin ja kriittisesti. Oppimiskulttuuri kannustavaksi ja yrittämisen sallivaksi (itse tekemällä ja harjoittelemalla) 3D tulostuksessa omat uudet kehitysideansa. Robotti käsi, taide, keinoelimiä jne.

Wiki – Opeverkostot (120 opetusalan FB-ryhmää opeverkostot.wikispares.fi (kts. tarkempi sivuston nimi Matleenan opetusmateriaalista.)

Kokeiltiin erilaisia sähköisten välineiden mahdollistamia ”opetustehtäviä”; Lisätty todellisuus (QR-koodien lukija, Aurasma ja Sku Map. Sitten keskusteltiin millaista tyt-osaamista tarvitaan työelämässä. Miten, missä, milloin, kenen kanssa aiomme sen hankkia. Keskustelimme myös luennon ja New Media Consertiumin julkaisujen pohjalta siitä, mikä olisi meille uutta tai mikä meidät yllätti. laitomme siitä Twiitin jossa totesimme että: ”Löytyi uusia työkaluja: qr-koodien käyttö opetuksessa ja Kahoot. Ne innostivat kehittämään omaa opetustyötä.

Matleenan blogista löytyy qr-koodi opetuksessa materiaalia sekä Lisätty todellisuus materiaalia. Menemällä Matleenan blogiin ja sieltä oikeasta reunasta ”koulutusdiat”.


Katin kommentti:
Yritin äsken tehdä kommentin tähän, vaan en tiedä mihin hävisi?? Niin tyypillistä minun taidoillani...
Yritetään tätä kautta samaa.

Eli tuo tekijänoikeusasia kuulostaa järkevältä ja toimivalta. Itse en juuri tee opetusmateriaaleja varhaiskasvatukseen, mutta toisaalta juuri varhaiskasvatuksessa tehdään todella paljon lastentarhanopettajien toimesta opetusmateriaaleja lapsille, koska päiväkodit eivät käytä kirjoja kuten perusopetus käyttää. Lastentarhanopettajat ovat kautta aikain itse työstäneet kaiken pedagogisen materiaalinsa kuten korttisarjat, pedagogiset kuvat, hahmot, opetuspelit jne piirtämällä, leikkaamalla, liimaamalla ja laminoimalla. Suurin osa suunnitteluajasta menee yhä edelleen materiaalin valmistamiseen. Tähän toisi varmasti apua ja helpotusta sähköiset materiaalit ja niiden käyttömahdollisuus, jolloin myös tekijänoikeusasiat olisivat paikallaan ja opetusmateriaalit saataisiin kiertämään.

Toinen kommenttini liittyy käänteiseen opetukseen (Flip). Ajatus on mahtava! Jo Vesan aloitusluennolla esittämä käänteisen opetuksen malli innosti itseäni luokkaopetuksen uudelleen toteutuksen pohdintaan. Pois perinteisestä luokkaopetuksesta ja tilalle käänteistä opetusta. Oppilaat saisivat itsenäisesti etsiä tietoa omilla välineillään ja tuoda löytämänsä tiedon luokkaan, jossa se jaetaan toisille. Lisäisi ehdottomasti lasten vuorovaikutustaitojen kehittymistä, aktiivista toimijuutta ja oppilaiden osallisuutta. Opetustilanteista tulisi yhteisöllisiä ja opettajan rooli muuttuisi täysin, enemmän oppimista tukevaksi kuin sitä johtavaksi.

Vielä kommentti QR-koodiin. Tutustuin ensimmäisen kerran tähän vuosi sitten käymässäni koulutuksessa. Innostuin ja päätin, että otan sen heti käyttööni, mutta toisin kävi. En ole muistanutkaan koko koodia tuon koulutuksen jälkeen. Tämä on varsin tyypillistä itselleni kun kyse on tietotekniikasta ja uuden oppimisesta, sillä jos itselleni jää pienikin epävarmuus miten toimin tai etenen uuden opitun suhteen, jää se "pöytälaatikkoon" ja unohtuu. Jos ei heti pysty ottamaan taitoa käyttöön, välineet ovat puutteelliset tai ohjelman suhteen jää epäselvyyttä, ei uusi innosta.

Kati 

sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Tutustuminen mooc-toteutukseen: K-12 Blended & Online Learning -kurssi

Valitsimme luennolla tutustumisen kohteeksi mooc-kurssin K-12 Blended & Online Learning, joka löytyy Courserasta osoitteesta: https://www.coursera.org/course/k12blendedlearning. Kurssi on suunnattu opettajille ja asiasta kiinnostuneille

Kurssilla harjoitellaan yhteistyön tekemistä ja verkossa oppimista. Kurssi on jaettu noin 4 viikon jaksoihin jotka koostuvat saman aihealueen oppimisesta. Kursseilla käytetään luentovideoita, moduulitietokilpailuja, keskusteluja ja mahdollisuuksia vertaisverkkojen vuorovaikutukseen. Viimeiset 4 viikkoa oppijat käyttävät uutta tietoa suunnitelemalla ja kehittämällä tehokkaita K12 verko-oppimisympäristöjä K12 opiskelijoille .


torstai 22. tammikuuta 2015

Oppimispelit: luennolla käytyä ryhmäkeskustelua

Oppimispelit


Tehtäväksianto 1: Mikä on mielestänne pelillisyyden merkitys opetuksessa ja oppimisessa?
  • Melkoinen motivaattori, mielenkiinnon herättäjä, koukuttava, aikasyöppö. Löytyy siis plussia ja miinuksia. Varhaiskasvatuksessa lähinnä toimii yhtenä välineenä muiden lauta-ym. pelejen joukossa. Ihmiset oppivat erilailla, tukee oppimista.
  • Pelillisyys ei välttämättä tarvitse teknologiaa. (Voidaanko peliksi katsoa tässä tapauksessa esim. anatomian ja fysiologian torso johon opiskelijat kasaavat sisäelimet?)
  • Aikuisopiskelijalla haaste voi olla jo luokan pöytien siirtäminen uusille paikoille, niin saati sitten oppimispelien käyttö opetuksessa?

Tehtäväksianto 2: Mitä digitaalisia oppimispelejä toivoisit olevan saatavilla oman alueesi kasvatus- ja opetustyöhön?

  • Aktivoivat pelit, jotka mahdollistaa opiskelijoiden toimimisen oikeissa ympäristöissä ilman opettajan läsnäoloa.
  • Haastaa myös opettajan, millain rikastutat omaa opetustasi.
  • Olisi kiinnostavaa päästä kehittämään omaan oppiaineeseen liittyviä pelejä.
  • Pienellä lapsella tärkeää on laitteen koko. Tabletit eivät pysy kädessä, ovat liian isoja.
  • Simulaattorit sopisivat myös kaiken ikäisille erilaiseen oppimiseen. Simulaattori"pelejä" löytyy metsätyökoneiden käyttösimulaattoreista aina vauvanukke simulaattoreihin, joilla voidaan harjoitella oikean vauvan hoitamista.

Tarvittaisiin ehkä ohjelmapohjia, joihin opettaja pystyisi luomaan omia opetuskokonaisuuksia. Miten sellainen toimisi ja kuinka haastavaa se olisi käyttää onkin jo toinen juttu. Kaipaisin pelejä joita voisi aikatauluttaa, joissa joutuisi liikkumaan fyysisesti ja hakemaan tietoa tai tekemään jotain ja peli arvioisi toiminnan onnistumisten mukaan.

Pelikasvatuskeskustelua

Pelikasvatus

Torstain 22.1. Pelillisyys oppimisessa luentoon liittyen laitan teille linkin aihetta käsittelevälle wikisivulle. Wikisivu on opiskelijaryhmän laatima uudet lukutaidot ja wikioppiminen kurssilla.
http://fi.m.wikiversity.org/wiki/Pelikasvatus
Marjo


Kattavan sivuston pelillisyyteen olit löytänyt. Itse olen joutunut omien lapsieni myötä muuttamaan käsitystäni peleillä oppimisesta jopa pelien sosiaalistavasta vaikutuksesta. Lapseni - poika lapsia vielä kun ovat, ovat tuottaneet 2000 luvun alukupuolella harmaita hiuksia pelien koukuttavuuden vuoksi. Vasta vuosia myöehemmin ymmärsin että pelaamisella on myös positiivisia vaikutuksia. Strategia taito on kasvanut, kyky käyttää konetta on kehittynyt, englannin kielen taito on muuttunut joustavaksi puhetaidoksi, vanhempi poikani on löytänyt peleistä tyttöystävänsä ja viimeinen huomioni oli että strategia pelissä jossa on 20-30 pelaajaa, toimii ryhmäilmiöön liittyvät elementit. Pelissä joku on "johtaja" joka joutuu toteuttamaan vaikeitakin päätöksiä ja viestimään niitä "alaisilleen". Eli kyllä sosiaalisuuskin kasvaa. Lisäksi kaveripiiri on lisääntynyt. He tapaavat vähintään puolivuosittain tällä peliporukalla ja jakavat muutakin elämäänsä kuin vain pelielämää.
Eveliina


Minäkin olen ollut tosi vastaa kaikkia pelejä ja yleensäkin näitä teknisiä laitteita. Kun sitten perustin uuden päiväkodin syksyllä ja se piti sisustaa uusimmalla teknologialla varhaiskasvatuksen näkökulmasta, tulin ns. pakon edessä vallitsevan tilanteen eteen. Ja innostuin! Kävin heti 1,5 vuotta sitten kun päiväkotitontti oli vielä puiden peittämänä, älytaulu ja  dokumenttikamera -kurssin eVarikolla (Tampereen kaupunki), ja jatkokurssin perään. Koko viime vuoden otin selvää asiantuntijoiltamme, millainen laitteisto sopii parhaiten alle 6 vuotiaiden opetukseen ja yksikköön, jossa kukaan ei aiemmin ollut mediavälineitä opetusmielessä käyttänyt. Tyhjästä siis lähdin liikkeelle, mutta lopputulos on ollut toimiva. Jokainen päiväkodin seitsemästä ryhmästä on tämän lukuvuoden aikana saanut mediakasvatusta ja ensi viikolla meillä on mediaviikko, jolloin panostamme erityisesti mediavälineiden ja liikunnan yhdistämiseen. Haastavaa mutta mielenkiintoista - odotan innolla ryhmien ratkaisuja!
Kati

tiistai 20. tammikuuta 2015

Artikkeli "Exploring the MOOC format as a pedagogical approach for mLearning"



Artikkelissa tarkastellaan MOOC:n käyttöä mobiilioppimista (mLearning). Empiirinen aineisto on koottu 556 osallistujan MobiMOOC-kurssilla kesällä 2011. Osallistujista 74 oli aktiivisia. Nämä jakautuivat seuraavasti: Osallistujien ikäjakauma oli: 21-30=15%, 31-40=22.5%, 41-50=25%, 51-60=27.5%, 61-70=10%. Suuri osa  (78%) osallistujista tutustui materiaalin mobiilaitteilla. Syinä muiden kuin mobiililaitteiden käyttöön oli ruudun koko (72 %), fyysisen näppäimistön puuttuminen (65 %) ja laitteiden toiminnallisuudet (57 %). Osallistujista 55 % olisi voinut ilmoituksensa mukaan suorittaa koko kurssin pelkästään mobiililaitetta käyttämällä. Google Group lisäksi käytössä oli YouTube, Twitter, Facebook ja Delicious.

Yhteenvetona tutkimuksissa todetaan, että sekä mobiilioppiminen että MOOC:ssa oppiminen voi tapahtua ilman fyysistä paikkasidonnaisuutta. Yhteisöllistä oppimista tukee mobiilioppiminen, konstruktivismi, "connectivism" (yhteydenpito). Näiden käytönnön toteutuksena on MOOC, joka mahdollista ja keskittyy kommunikointiin ja erityisesti dialogiin. Tällöin rakennetaan tietoa ja luoda yhteistyöverkostoja. Oppimisessa on tapahtunut sosiaalisen median, kaikialla läsnä olevan pilvi ratkaisuiden ja uuden teknologian myötä muutos. MOOC täydentää näitä muutoksia ja mobiili oppinen tarjoaa laitteita muutosten toteutuksiin.

(Oma kommentti: en pitänyt artikkelia kuitenkaan kovin mielenkiintoisena)

Exploring the MOOC format as a pedagogical approach for mLearning. Ladattavissa osoitteeesta:
http://mlearn.bnu.edu.cn/source/ten_outstanding_papers/Exploring%20the%20MOOC%20format%20as%20a%20pedagogical%20approach%20for%20mLearning.pdf



Eveliina: Tämä ei varsinaisesti ollut artikkeli mutta Anna Wilkman oli laajasti ja selkeästi käsitellyt MOOC oppimisympärisötä ja työssä tuli hyvin esille kaikkia niitä puolia joita tunneillakin totesimme. Tutustuin Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelija Anna Wilkmanin opinnäytetyöhön: ”Opetusteknologian käyttö korkeakouluissa – tredianalyysi.” Opinnäytetyön taustalla on opetusteknolodiaratkaisuja tarjoavan Meiamaisteri Group Oy:n tarve selvittää toimialansa kehitystrendejä sekä kiinnostus kartoittaa, millaisia verkkoratkaisuja  korkeakouluissa tarvitaan tulevaisuudessa. Yhtenä osana neljästä tutkimuskohteesta Wilkman perehtyy MOOC –kursseihin.

Wilkman ottaa esille kirjoituksessaan Moodlen ylivertaisuuden, ainakin vielä toistaiseksi, oppimisympäristönä. Hän toteaa viihteellisten elementtien edistävän oppimista. Pelillistäminen ja virtuaaliympäristöt mahdollistavat viihteellisen oppimisen.

Mooc eli massiiviset, avoimet verkkokurssit Wilkman avaa tarkemmin omassa luvussaan. Hän toteaa ettei Moocien merkitys ole kasvanut suomessa niin suureksi kuin muualla maailmassa koska Suomessa koulutus on lähes ilmaista ja mahdollistuu helpommin aiheesta kiinnostuneelle. 2014 valmistuneessa opinnäytetyössä Anna Wilkman toteaa että MOOC kursseja järjestetään Suomessa vain Helsingin yliopistossa. Ensimmäinen kurssi on alkanut tammikuussa 2012 ja sille on osallistunut 400 kiinnostunutta ja heistä on 38 aloittanut seuvaavana syksynä opinot yliopistolla. Seuraava kurssi olikin kerännyt jo lähes 700 osallistujaa.

Wilkman tuo esiin Suomen pienenä kielialueena jolloin kansainväliset MOOC kurssit eivät välttämättä tavoita suurta yleisöä, mutta jos kurssit olisi tuotettu englannin kielellä niin ne saattaisivat tavoittaa vielä suuremman osallistuja joukon. Kurssien etuna on saavutettavuus (kunhan kieli luontuu) ja kustannushyödyt. MOOC kurssit tarjoavat mahdollisuuden opiskeluun niillekin jotka eivät vielä ole selvittäneet tietään Yliopiston kirjoille.
 


maanantai 19. tammikuuta 2015

Korkeakoulututkinnon opiskelu verkossa

Ammattikorkeakouluissa kokonaisen tutkinnon opiskelu verkossa on ollut jo useamman vuoden arkipäivää. Esimerkiksi HAMKissa voi liiketalouden tradenomin tutkinnon tehdä verkossa työn ohessa. Yhteiset istunnot tallennetaan, joten opiskelu on varsin joustavaa. Opiskelijalla pitää vain olla tietokone, jossa webbi-kamera (tämäkään ei kaikissa tilanteissa välttämätön), kuuloke-mikrofoni ja laajakaistayhteys.

Itse olen käynyt AOKK:n opinnot verkko toteutuksena. Tein myös opintoihin liittyvän opetusharjoittelun verkossa. Verkko-opetus on myös opettajalle siinä mielessä joustavaa, että esimerkiksi itse vedin opetusharjoittelun tunnit kotoa. Opetuksen (teknisen) varmistamisen maksimoinniksi varasin paikalle kaiken varalta kolme tietokonetta:
  • Tietokone 1: opetus ja tilaisuuden tallennus
  • Tietokone 2: näyttää oppilaan näyttöä
  • Tietokone 3: varakone, joka käytti vaihtoehtoista nettiyhteyttä (myös tallennus tällä koneella). (varakonetta ei tarvitta, koska kaikki toimi varsinaisilla koneilla).
Sähköiset opetusmateriaalit ovat tärkeässä roolissa, kun tutkintoa tekee verkkototeutuksella. Toki tarvittaessa opiskelija voi lähimmästä kirjastosta perinteisiä kirjoja hakea.


Lähde:
http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMK/koulutus/Nuorisokoulutus/liiketalous/tutkinto_tyon_ohessa

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Mooc


Tiistain 20.1. luennolla käsitellään Mooceja. Ymmärsin Moodlesta, että olisi hyvä tutustua Mooc-tutkimukseen jo etukäteen. Uudet lukutaidot ja wikioppiminen kurssilla, joka oli syyskaudella 2014, yksi osallistuja teki kurssityönsä aiheesta. Tässä linkki ko. wikisivuun http://fi.m.wikiversity.org/wiki/Sooloilija
Sivun alussa on muuta, Mooc-aihe alkaa kohdasta C.
Marjo


Andreas Grönblom (Big Brother tosi tv sarjasta) kävi luennoimassa opettajille Porissa syksyllä 2014. Hän kertoi elämästään ja esitelmöi omien valokuviensa turvin - ei siis perinteisiä slaideja. Hän kertoi opiskeluistaan ja siitä miten on maailmalta saanut apua kun on sitä tarvinnut ja nyt hän auttaa muita. Hänen tapansa auttaa on (hänen sanojensa mukaan) tehdä sähköisiä oppimateriaaleja ilmaiseksi kaikkien käyttöön. Hän kuulosti ideologilta, mutta tällä kurssilla olen ymmärtänyt hänen näkemyksensä asiaan. En ole nähnyt Andreaksen koulutusmateriaaleja mutta hän kertoo itse oppivansa parhaiten pelaamalla pelejä (esim. ihmisen anatomiasta) ja selaamalla useita sivustoja samaan aikaan.
Eveliina

Twitter haasteita

Ihmettelin luennoilla, kun omat Twitter-kommenttini eivät tulleet muille näkyviin. Asetuksien selvittely paljasti, että olin joskus laittanut Twiittien yksityisyys -asetuksissa täpän kohtaan