"Ei digi tapa ja MOOCiin ei huku"

http://distanssi.metropolia.fi/wp-content/uploads/2014/08/MOOCiin_menev%C3%A4_nuorisoty%C3%B6.pdf#page=8

Innostuin tuosta Karin löytämästä Mooc-artikkelista "MOOCiin menevä nuorisotyö. Joustava etäopetus digitaalisen työotteen vahvistajana". Kyseinen mikrokirja käsittelee sitä, miten etäopetuksen (mooc) keinoin voidaan vahvistaa nuorisotyöntekijöiden digitaalisia taitoja ja työotetta ja millaisia sisältöjä tällaisen opetuksen tulisi käsitellä.

Nuorille netin käyttö on jokapäiväistä ja helppoa, mutta miten nuorisotyöntekijät pysyvät vauhdissa mukana ja vastaavat nuorten haasteeseen ottaa netti myös kohtaamisessa mukaan. Netin kautta tiedottaminen, markkinointi ja yhteydenpito ovat usein jo nuorten kanssa käytössä. Ajatuksena on, että myös niille nuorille mahdollistuu keskustelu ja osallistuminen, joita muuten ei nuorisotyö tavoita. Uudempia mobiilisovellutuksia ja mediapalveluja käytetään vielä huomattavan vähän. Aktiivisena pysyminen vaatii nuorisotyöntekijöiltä jatkuvaa netti- ja teknologiaosaamisen kehittämistä, tietojen ja taitojen päivittämistä. Moocit voisivat olla vastaus oman osaamisen vahvistamiseen ja mahdollistaisivat joustavan etäopiskelun ajasta ja paikasta riippumatta.

Netin hyödyntäminen toiminnallisella tasolla, esimerkiksi ryhmä- ja osallisuustoiminnassa, on vielä vähäistä nuorisotyössä. Digitaalisten pelien ja nuorisotyöntekijän ammatillinen osaaminen sosiaalisessa mediassa ovat myös hyödyntämättä nuorisotyön välineenä. Poliisi näkyy sosiaalisessa mediassa aktiivisesti, nuorisotyö ei?!

Humanistisen alan Moocit tuntuvat haastavimmilta lähinnä avointen tenttikysymysten tarkastamisen vuoksi, näissä koneellisen tarkastamisen hyödyntäminen on mutkikkaampaa. Vastauksena voi olla toiminnallisten tehtävien käyttö verkkoympäristössä. Courserassa arviointi perustuu esimerkiksi useaan eri arviointityökaluun. Vertaistyöskentelynä voidaan velvoittaa jokainen osallistuja arvioimaan ja korjaamaan toisten opiskelijoiden tenttejä ja lopulliseksi arvosanaksi tulee näiden keskiarvo. Vertaisarvioinnin hyötyjä on myös opiskelijan mahdollisuus oppia kanssaopiskelijan tekstistä.

Kansainvälisesti katsottuna Moocien uusi anti perustuu pitkälti kurssien avoimuuteen ja toisaalta massiivisuuteen sekä tietysti taloudellisuuteen. Suomessa avoimuus ja maksuttomuus eivät ole uutta. Mutta esim. USA:n huippuyliopistoihin ovat tähän asti päässeet vain harvat, nyt Moocien kautta mukaan voivat ilmoittautua kaikki halukkaat. Resurssihyödyn halutaan näkyvän erityisesti vaativampien tehtävien mahdollistamisena, jolloin eteneminen ja huippuopinnot tarvitsevat yksilöllisempää ohjausta. Peruskurssit voidaan hyvin toteuttaa Moocina lisäämällä esimerkiksi koulutuksellista yhteistyötä.

Voiko Moocit sitten tuhota täysin oppilaitoskeskeisyyden opiskelussa? Tällä hetkellä katsotaan, että edelleen tarvitaan läsnä olevaa vuorovaikutusta ja opettajan ja oppilaiden välisiä oppimiskeskusteluja. Lisäksi työnantajat edellyttävät vielä tiettyjä virallisia tutkintosuorituksia tiettyihin ammatteihin, eikä pelkkä kurssitasoinen suorittaminen riitä. Myös lain sana määrittää monien ammattien kelpoisuudet ja pätevyydet. Toisaalla tutkintojen merkitys on vähentymässä ja ratkaisevaa työnantajalle voivat olla osaaminen ja portfoliot. Muita uhkakuvia ovat oppilaitokset, jotka kokoavat kurssinsa pelkistä Moocista tai keskittyvät vain olennaisen osaamisen kehittämiseen. Omaehtoinen opiskelu ja tiedonhankinnan helppous ovat kuitenkin lisänneet nuorison keskuudessa ajatusta, että he pärjäävät kyvyillään hankkia tietoa ja osaamista eivätkä viralliset tutkinnot ole enää heille elinehto tai määritä heitä yhteiskunnan toimijoina.  

Lasten ja nuorten teknologialukutaidon ja -kasvatuksen osaajista on tällä hetkellä suuri pula. Ennusteet viittaavat jatkuvaan teknologiaosaamisen kasvuvaatimukseen, kun taas tilastot näyttävät nuorten tietoteknisten taitojen heikentyneen jo usean vuoden ajan Suomessa. Naiivisti on oletettu, että lapsi tai nuori oppii itsestään näitä taitoja. Vastuu on jätetty nuorille itselleen. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on uusien perusopetuksen ja esiopetuksen opetussuunnitelmien (OPS 2016) yksi laaja-alaisen osaamisen tavoitteista. Niiden osaaminen on tärkeä kansalaistaito. 

 

katso myös:
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus 2014. Tietotekniikan oppiminen on arpapeliä.
http://www.tieke.fi/pages/viewpage.action?pageld=33685847

Turun yliopisto 2014. Nuorten ICT-taidoissa hälyttäviä eroja.
http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/Uutiset/Sivut/Nuorten-ICT-taidoissa-halyyttavia-eroja.aspx

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014
http://www.oph.fi/ops2016

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014
http://www.oph.fi/ops2016