Artikkelissa tarkastellaan MOOC:n käyttöä mobiilioppimista (mLearning). Empiirinen aineisto on koottu 556 osallistujan MobiMOOC-kurssilla kesällä 2011. Osallistujista 74 oli aktiivisia. Nämä jakautuivat seuraavasti: Osallistujien ikäjakauma oli: 21-30=15%, 31-40=22.5%, 41-50=25%, 51-60=27.5%, 61-70=10%. Suuri osa (78%) osallistujista tutustui materiaalin mobiilaitteilla. Syinä muiden kuin mobiililaitteiden käyttöön oli ruudun koko (72 %), fyysisen näppäimistön puuttuminen (65 %) ja laitteiden toiminnallisuudet (57 %). Osallistujista 55 % olisi voinut ilmoituksensa mukaan suorittaa koko kurssin pelkästään mobiililaitetta käyttämällä. Google Group lisäksi käytössä oli YouTube, Twitter, Facebook ja Delicious.
Yhteenvetona tutkimuksissa todetaan, että sekä mobiilioppiminen että MOOC:ssa oppiminen voi tapahtua ilman fyysistä paikkasidonnaisuutta. Yhteisöllistä oppimista tukee mobiilioppiminen, konstruktivismi, "connectivism" (yhteydenpito). Näiden käytönnön toteutuksena on MOOC, joka mahdollista ja keskittyy kommunikointiin ja erityisesti dialogiin. Tällöin rakennetaan tietoa ja luoda yhteistyöverkostoja. Oppimisessa on tapahtunut sosiaalisen median, kaikialla läsnä olevan pilvi ratkaisuiden ja uuden teknologian myötä muutos. MOOC täydentää näitä muutoksia ja mobiili oppinen tarjoaa laitteita muutosten toteutuksiin.
(Oma kommentti: en pitänyt artikkelia kuitenkaan kovin mielenkiintoisena)
Exploring the MOOC format as a pedagogical approach for mLearning. Ladattavissa osoitteeesta:
http://mlearn.bnu.edu.cn/source/ten_outstanding_papers/Exploring%20the%20MOOC%20format%20as%20a%20pedagogical%20approach%20for%20mLearning.pdf
Eveliina: Tämä ei varsinaisesti ollut artikkeli mutta Anna Wilkman oli laajasti ja selkeästi käsitellyt MOOC oppimisympärisötä ja työssä tuli hyvin esille kaikkia niitä puolia joita tunneillakin totesimme. Tutustuin Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelija Anna
Wilkmanin opinnäytetyöhön: ”Opetusteknologian käyttö korkeakouluissa –
tredianalyysi.” Opinnäytetyön taustalla on opetusteknolodiaratkaisuja tarjoavan
Meiamaisteri Group Oy:n tarve selvittää toimialansa kehitystrendejä sekä
kiinnostus kartoittaa, millaisia verkkoratkaisuja korkeakouluissa tarvitaan tulevaisuudessa.
Yhtenä osana neljästä tutkimuskohteesta Wilkman perehtyy MOOC –kursseihin.
Wilkman ottaa esille kirjoituksessaan Moodlen
ylivertaisuuden, ainakin vielä toistaiseksi, oppimisympäristönä. Hän toteaa
viihteellisten elementtien edistävän oppimista. Pelillistäminen ja
virtuaaliympäristöt mahdollistavat viihteellisen oppimisen.
Mooc eli massiiviset, avoimet verkkokurssit Wilkman avaa
tarkemmin omassa luvussaan. Hän toteaa ettei Moocien merkitys ole kasvanut
suomessa niin suureksi kuin muualla maailmassa koska Suomessa koulutus on lähes
ilmaista ja mahdollistuu helpommin aiheesta kiinnostuneelle. 2014
valmistuneessa opinnäytetyössä Anna Wilkman toteaa että MOOC kursseja
järjestetään Suomessa vain Helsingin yliopistossa. Ensimmäinen kurssi on
alkanut tammikuussa 2012 ja sille on osallistunut 400 kiinnostunutta ja heistä
on 38 aloittanut seuvaavana syksynä opinot yliopistolla. Seuraava kurssi olikin
kerännyt jo lähes 700 osallistujaa.
Wilkman tuo esiin Suomen pienenä kielialueena jolloin
kansainväliset MOOC kurssit eivät välttämättä tavoita suurta yleisöä, mutta jos
kurssit olisi tuotettu englannin kielellä niin ne saattaisivat tavoittaa vielä
suuremman osallistuja joukon. Kurssien etuna on saavutettavuus (kunhan kieli
luontuu) ja kustannushyödyt. MOOC kurssit tarjoavat mahdollisuuden opiskeluun
niillekin jotka eivät vielä ole selvittäneet tietään Yliopiston kirjoille.
Anna Wilkmanin työ löytyy osoitteesta: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/80223/Wilkman_Anna.pdf?sequence=1
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti